Raplamaa
 
button_print
 


Maakunnasta

Maakond Eestis 

Vakaa kädenojennus – Raplamaa

Raplamaa sijaitsee yhdessä Järvamaan kanssa Viron sydämessä. Kummallakaan maakunnalla ei ole merirajaa tai valtakunnanrajaa. Raplamaa on lähteiden aluetta sekä konkreettisesti että metaforisesti, sillä sieltä saavat alkunsa monet joet, mutta myös uudet ideat ja kokonaiset koulukunnat.

Raplamaata halkovat ristiin rastiin sekä luonnonrajat että kieli- ja kulttuurirajat. Luonnontieteellisen teorian mukaan juuri raja-alueet ovat kaikkein lajirikkaimpia ja hedelmällisimpiä alueita. Tähän perustuu Raplamaankin rikkaus, jota saattaa kuitenkin olla ensi näkemältä vaikea havaita.

Raplamaan poikki voi kulkea nopeasti Tallinna–Pärnu- tai Tallinna–Viljandi-maantietä pitkin. Jos kuitenkin malttaa poiketa vaikka vain hetkeksikin jollekin sivutielle, saattaa tehdä uusia löytöjä.

Raplamaata on kutsuttu pääkaupungin läheisyyden vuoksi Tallinnan nukkumalähiöksi. Luonnonkaunis ja suhteellisen rauhallinen asuinympäristö houkuttelee nykyään useita suurkaupungin meluun kyllästyneitä pääkaupunkilaisia perustamaan Raplamaalle oman kodin. Samanlainen ilmiö toteutui myös useita vuosisatoja sitten, jolloin alueelle perustettiin kartanoita. Kartanotutkijat arvostavat täkäläisten kartanoiden arkkitehtonista omaperäisyyttä ja ovat nimenneet myös Raplamaan kartanoiden kultaisen kehän.

Täkäläiset alueet ja ihmiset ovat aikojen kuluessa heijastaneet Viron kehitystä, olivatpa kyseessä sitten muinaisajan kylänvanhimpien neuvottelupaikat, keskiajan suurimman kapinan alkaminen tai Viron kansalliseepoksen lähteet. Täällä myös syntyi 1950-luvulla suurin metsäveljien järjestö, joka taisteli neuvostomiehitystä vastaan.

Raplamaalla on ollut samankaltainen rooli myös uudelleen itsenäistyneessä Virossa. Juuri täällä perustettiin uudelleen Viron suojeluskunta (Kaitseliit) ja täällä alkoi kehittyä myös ekomatkailu sekä nyt jo koko maan kattava kyläliike.

Keeled ja meeled – Kielet ja mielet

Raplamaan poikki kulkee suuri murreraja, joka on aikanaan jakanut nykyisen maakunnan alueen keskimurteen ja länsimurteen alueisiin. Keskimurteen alueella puhuttiin nykyisen kirjakielen perustaksi muodostunutta murretta.

Murreraja ei ole kuitenkaan ollut jyrkkä, vaan molemmat alueet ovat saaneet vaikutteita toisistaan. Kirjakielialueen keskellä on sijainnut Kaiun ja Kuimetsan länsimurteen saareke, jossa murrekieli säilyi huomattavasti kauemmin kuin ympäristössä.

Raplamaan kielestä murteelliset ominaispiirteet ovat nykyään hävinneet lähes kokonaan, mutta niitä on säilynyt esimerkiksi kansantarinoissa, jotka kertovat Kaiun ja Vigalan itsepäisistä ja Velisen hurjista miehistä.

Raplamaan alueella sijaitsee lukuisia kulttikiviä, pyhiä puita ja uhrilähteitä, ja voidaan olettaa, että myös niillä on ollut oma vaikutuksensa täällä syntyneiden tai asuneiden ihmisten ajatuksiin. Täältä on epäilemättä saanut vaikutteita uudelleenitsenäistyneen Viron ensimmäisen presidentin Lennart Meren Raplassa syntynyt puoliso Helle Meri sekä kauan aikaa Vigalassa asunut, mutta myöhemmin Saarenmaalle muuttanut ihmeparantaja ja Samanisti Vigala Sass.

On sanottu, että Raplamaan suurin arvo ovat täkäläiset ihmiset, ja siitä Raplamaalla vierailevilla on mahdollisuus vakuuttua itse.

 
Kalenteri
<< heinäkuu >>

1 2 3 4 5 6 7
  1  2  3  4  5  6 
7  8  9  10  11  12  13 
14  15  16  17  18  19  20 
21  22  23  24  25  26  27 
28  29  30  31       
Ilmoita tapahtumasta
web-kamera
Sää
  Täna, 31.07
  22..32   Pilvisus kõikjal tiheneb ja vihmasadu laieneb lääne poolt õhtuks üle Eesti, mitmel pool on äikest. Kohati on sadu tugev ja võib sadada ka rahet. Puhub lõuna ja kagutuul 5-11, saartel ja rannikul tugevneb puhanguti 14 m/s, pealelõunal saartelt alates pöördub tuul edelasse ja läände, äikesega võib kaasneda tugevamaid puhangud. Õhutemperatuur on ennelõunal 25..29, pealelõunal 22..26, Ida-Eestis kuni 33°C.
  Neljapäev, 31.07
17..23   Öösel: Vähese pilvisusega peamiselt sajuta ilm, kohati tekib udu. Vastu hommikut pilvisus saartel tiheneb ja võib sadada vähest vihma. Puhub lõunakaare tuul 2-8, rannikul kuni 11 m/s. Õhutemperatuur on 17..20, rannikul kohati 23°C. Päeval: Täna pilvisus kõikjal tiheneb ja saartele jõudev vihmasajuala laieneb õhtuks üle Eesti, mitmel pool on äikest. Kohati on sadu tugev ja võib sadada ka rahet. Lõuna ja kagutuul tugevneb 5-11, saartel ja rannikul puhanguti 14 m/s, pealelõunal saartelt alates pöördub tuul edelasse ja läände, äikesega võivad kaasneda tugevamaid puhangud. Õhutemperatuur on ennelõunal 25..29, pealelõunal 22..26, Ida-Eestis kuni 33°C. Metsades on kohati suur tuleoht!
22..33  
  Reede, 01.08
14..20   Öösel: Muutliku pilvisusega ilm. Mitmel pool sajab hoovihma, on äikeseoht. Öö hakul võib kohati sadu tugev olla. Puhub edela- ja läänetuul 4-10, rannikul puhanguti 13 m/s. Õhutemperatuur on 14..20°C. Päeval: Vähese ja vahelduva pilvisusega ilm. Kohati võib sadada hoovihma. Puhub edela- ja läänetuul 4-10, rannikul puhanguti 13 m/s. Õhutemperatuur on 23..28°C.
23..28  
  Laupäev, 02.08
13..19   Öösel: Vähese ja vahelduva pilvisusega peamiselt sajuta ilm. Puhub edela- ja läänetuul 3-9 m/s. Õhutemperatuur on 13..19°C. Päeval: Vähese ja vahelduva pilvisusega peamiselt sajuta ilm. Puhub muutliku suunaga tuul 1-6 m/s. Õhutemperatuur on 25..30°C.
25..30  
Uutiskirje
Nimesi:
Sähköposti:
Lopeta tilaus