Väestö

Raplan maakunnan väestömäärä oli laskussa 1970-luvun loppuun saakka, kunnes se 1980-luvulla kääntyi pienoiseen nousuun. 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa väestötilanne on ollut vakaa, mutta havaittavissa on kuitenkin hienoinen laskusuuntaus. Maakunnan väestö vähenee vuosittain keskimäärin puolella prosentilla. Syntyvyyden kasvusta huolimatta luonnollinen väestönkasvu on edelleen negatiivinen. Maakunnassa on tällä hetkellä 36 787 asukasta (1.1.2011). Se on vain 2,7 % koko Viron väestöstä.

Raplan maakunnan sukupuoli- ja ikärakennetta kuvaa koulu- ja esikouluikäisten suhteellisen suuri osuus. Alle 20-vuotiaita on 25,2 % asukkaista (Virossa keskimäärin 22,5 %). Työikäisiä (15––64-vuotiaita) on maakunnassa 67,8 % (Virossa keskimäärin 68,0 %). Eläkeikäisen (eli yli 65-vuotiaiden) väestön osuus on kasvanut maakunnassa viimeisen 10 vuoden kuluessa, ja tällä hetkellä se on 15,9 %. Koko Virossa eläkeikäisten osuuden kasvu on kuitenkin ollut nopeampaa. Eläkeikäisiä on tällä hetkellä 17,1 % virolaisista. Viime vuosien aikana huolestuttavaa on ollut väestön selvä ikääntymissuuntaus – etenkin siksi, että sitä ei ole aiheuttanut eliniän pidentyminen. Suuntaus on havaittavissa erityisesti maakunnan kaupunkitaajamissa. Syntyvyyden ja väkiluvun luonnollinen väheneminen on ollut suuntauksena Virossa viimeisen 10 vuoden ajan. Parin viime vuoden kuluessa se on kuitenkin hidastunut. Vaikka luonnollinen väestönkasvu on edelleen negatiivinen, käyrä on kuitenkin kääntynyt nousuun.

Maakunnan kaupunkitaajamissa vuotuinen muuttoliike sisään ja ulos on keskimäärin 500 ihmistä. Muuttovoitto on ollut yleensä hieman suurempi kuin muuttotappio. Maalaiskunnissa luvut ovat lähes kaksi kertaa suuremmat.

Raplamaalaiset eivät ole kaupunkiväestöä. Maakunnan neljässä kaupunkitaajamassa asuu 13 420 ihmistä, eli 36,5 %, mikä on huomattavasti alle Viron keskiarvon (noin 70 %). Kantaväestön osuus maakunnassa on suhteellisen korkea: 93,2 % väestöstä (Virossa keskimäärin 68,6 %).

Raplamaalla on suotuisa pohja väestön kasvulle ja kehitykselle jatkossa. Hyvä sijainti pääkaupungin ja suurten tielinjojen (Via Baltica) läheisyydessä ja harva väestöntiheys (12,3 asukasta/km²) takaavat sen, että laadukkaita asuinpaikkoja riittää.